Työhyvinvointi-messut

Elo | Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet kasvava riesa tulevaisuudessa

Blogi  10.09.2022

Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat saaneet runsaasti huomiota viime vuosina. Erityisesti nuorten kohdalla mielenterveyssyistä aiheutuvien kuntoutustukien määrän kasvu puhuttaa. Syitä tähän huolestuttavaan nuorten tulevaisuuteen vaikuttavaan ilmiöön pitää oppia ymmärtämään ja siihen tulee kyetä vaikuttamaan. Asiaan onkin tartuttu ja työtä tilanteen muuttamiseksi on jo tehty, mutta paljon on yhä tehtävää.

Entä miltä näyttää tulevaisuus muiden työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien osalta? Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ennen vuotta 2019 olleet suurin työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista aiheuttava sairausryhmä.

On todennäköistä, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus työkykyä haastavissa sairauksissa tulevaisuudessa kasvaa. Nämä oireet ja sairaudet kuuluvat usein ikääntymiseen, eli samalla kun vanhuuseläkeikä nousee, työelämässä olevien keski-ikä nousee ja samalla kasvavat myös tuki- ja liikuntaelinoireet.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa on otettu askeleita eteenpäin

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa oman liikunnallisen elämäntavan lisäksi olennaista on ammattilaisen apu. Vuoden 2022 alussa voimaan astunut lakimuutos, jolla työfysioterapeuttien asema muutettiin työterveyden ammattihenkilöiksi, on hyvä suunta. Fysioterapeuttien suoravastaanottoa on myös lisätty viime vuosina, näin tuki- ja liikuntaelinoireiden hoitoa on sairauspoissaolon ja kipulääkkeen tarjoamisen sijaan voitu laadullisesti parantaa. Oireinen henkilö saa nykyisin täsmällisempiä itsehoito-ohjeita ja tarkempaa tietoa kivun syystä. Henkilö oppii itsenäisesti käyttämään ei-lääkkeellisiä, tehokkaita hoitoja kuten sopivia lihaskunto- ja venytysharjoitteita, kipua lievittäviä asentohoitoja sekä esimerkiksi kylmä-, lämpö- ja sähköhoitoa.

Työpaikoilla huomio ennakoivaan ergonomiaan

Työergonomian huomioiminen on olennaisinta tukea työkyvylle. Perinteinen ergonomia-ajattelu Suomessa on yksilölähtöistä ja reaktiivista: kun työssä pärjääminen heikkenee ja sairauspoissaolot lisääntyvät, arvioidaan ergonomiaa ja pyritään parempiin ratkaisuihin yksilön kannalta.

Jotta kaikki työntekijät hyötyisivät ennaltaehkäisevästä ergonomisesta ajattelusta, pitää keskittyä koko tuotantoketjun ja tuotantotilan ergonomian parantamiseen, koneen ja ihmisen väliseen toiminnan kehittämiseen niin teollisilla kuin palvelualoillakin. Näin myös tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäiseminen tehostuu. Samalla saadaan vähennettyä yksilötason korjaustoimenpiteitä, jotka tulevat usein myöhään eivätkä ole kovin tehokkaita.

Ergonomian laajemman käsitteen ymmärtämistä edistää Suomen ergonomiayhdistys, jossa tehdään tutkimusta yliopistojen kanssa (esim. yhdistyksen varapuheenjohtaja Teemu Suokko, Itä-Suomen yliopisto). Yhdistyksen jäsenkyselyn perusteella ergonomian edistäminen työpaikoilla edellyttää johdon, työsuojelun, suunnittelijoiden, henkilöstöpuolen ja työterveyshuollon yhteistyötä. Teemu Suokon mielestä ergonomia tarjoaa eri alojen ammattilaisille yhteisen kielen. Hänen mukaansa yrityksen toiminnan tulisi painottua työprosessien, teknisten ratkaisujen, menetelmien ja työympäristön kehittämiseen sen sijaan, että keskitytään vain kuntouttamaan yksittäisiä työntekijöitä jälkikäteen.

Mielenterveysongelmia ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia on tarkasteltava rinnakkain

Mielenterveysongelmilla ja tuki- ja liikuntaelinsairauksilla on usein yhteys toisiinsa, siksi niitä kannattaa tarkastella rinnakkain. Masennus ja ylipaino linkittyvät hyvin usein pitkittyvään kipuun ja työkyvyttömyyteen.

Noidankehä syntyy, kun kivun jatkuminen ja sen voimistuminen huolestuttavat samalla kun kivun syytä ei välttämättä löydetä tai omia oireita ei ymmärretä. Huoli vakavasta sairaudesta ja liikkumisen pelko huonontavat yöunta ja ahdistavat. Näistä seuraa masennusta ja liikkumattomuutta. Yksittäisen ihmisen ongelmien vyyhti paisuu ja paisuu. Tällainen tilanne täytyy kyetä ennaltaehkäisemään hyvissä ajoin.

Yksi olennainen asia on sen ymmärtäminen, että ihmisillä on suuri tarve saada tietää kipunsa syy ja ennuste sen jatkumiselle. Tämä tulisi huomioida ja tunnistaa jo ihan tavallisen tuntuisten selkä-, niska- ja muiden tuki- ja liikuntaelinten kipuoireiden yhteydessä. Aihe pitää ottaa esiin keskustelussa fysioterapeutin tai lääkärin toimesta.

Mahdollisen psykososiaalisen kuormituksen tunnistaminen kipua korostavana ja pitkittävänä tekijänä esimerkiksi pitkittyvän selkäkivun taustalla on parantunut, kun on otettu systemaattiseen käyttöön erilaisia kyselylomakkeita kuten Start Back- ja Örebro-kyselyt. Silloin hoidossa huomioidaan myös henkisen tuen, esimerkiksi työpsykologin vastaanototon tarve.

Työurien pidentämiseen voidaan vaikuttaa

Väestötutkimuksessa (Kansallinen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSote 2020, THL) havaitaan, että työkykynsä hyväksi kokevien osuudet pienenevät iän myötä. Vuonna 2020 työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus oli 20–54-vuotiaiden ikäryhmässä 24 prosenttia ja 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä 42 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2021 työolobarometrin mukaan vanhimmat palkansaajat kokevat työnsä fyysisesti raskaammaksi useammin kuin keskimmäiset ikäryhmät.

Hallitus on antanut eduskunnalle 12.7.2022 esityksen työturvallisuuslain muutoksista, jossa yhtenä keskeisenä asiana on tehokkaiden yksilöllisten työsuojelutoimenpiteiden toteuttaminen työterveysyhteistyössä, jos yleiset työsuojelutoimenpiteet eivät ole yksilölle riittäviä. Tavoitteena on huolehtia työkyvystä koko työuran aikana vielä aikaisempaa tehokkaammin ja pidentää työuria.

Kehittämällä työprosesseja ja työympäristöä sekä huomioimalla yksilöiden terveyshaasteita voimme vaikuttaa myönteisesti työurien pitenemiseen ja työllisyysasteen paranemiseen.

 

Kirjoittajana ylilääkäri Liisamari Krüger, Työeläkeyhtiö Elo