Työhyvinvointi-messut

TTT-lehti: Millainen etätyöntekijän tapaturma oikeuttaa korvaukseen?

Uutinen  21.03.2022

Etätyössäkin sattuu tapaturmia, vaikkakin vähän. Etätyön vakuutusturva kaipaa vielä tarkastelua ja korvauskäytäntöjen vakiintumista.

Toimistotyössä vahinkoja tapahtuu vähän ja vammat ovat lieviä. Yleisimmin työtapaturmat ja työmatkatapaturmat sattuvat liikkuessa tai työntekijän käsitellessä tai siirtäessä käsivoimin esineitä. Vammat ovat tyypillisimmillään sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä mutta myös haavoja ja pinnallisia vammoja.

Kun yhä useampi päätetyössä oleva työskenteleekin ainakin osin kotona, sekä työntekijän että työnantajan on kuitenkin syytä kiinnostua työntekijän vakuutusturvasta etätyöpäivän aikana.

Työtapaturmavakuutus ei korvaa tauolla sattuneita vahinkoja

Moni ei tule ajatelleeksi, että läsnä- ja etätyötä tekevät ovat keskenään eriarvoisessa asemassa tapaturman sattuessa. Etätyössä vahingot korvataan työtapaturmavakuutuksesta silloin, kun tapaturma sattuu työtä tehdessä tai työhön välittömästi liittyvässä toiminnassa. Lakisääteinen työnantajalle pakollinen työtapaturmavakuutus korvaa etätyöpäivän aikana sattuneita vahinkoja vain rajallisesti.

LähiTapiolasta kerrotaan, että tapaturma voidaan korvata työtapaturmana esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä sohvalla työtä tehdessään pudottaa kannettavan tietokoneen jalalleen. Työtapaturmana taas ei korvata tapaturmaa, joka sattuu matkalla hakemaan täydennystä kahvikuppiin tai matkalla kahvilaan, kirjastoon tai muuhun paikkaan, jossa on tarkoitus tehdä etätyötä.

Tilastotiedon keräämisessä on haasteita

Etätyötä tekevien määrä on kasvanut korona-aikana. Seuraako etätyössä sattuneiden työtapaturmien määrä perässä?

Tilastotietoa tästä ei ole vielä saatavissa. Vuodesta 2016 eli siitä lähtien, kun nykyinen työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan, on tilastoihin koodattu tapaturman sattumisolosuhde.

Tilastointi Tapaturmavakuutuskeskuksessa aloitettiin uudella menetelmällä vuoden 2021 alusta, koska huomattiin, ettei aiemmin käytössä ollut menetelmä kerryttänyt riittävän luotettavaa tietoa etätyössä sattuneista työtapaturmista. Tulevaisuudessakaan ei välttämättä saada täsmällisiä lukuja. Hankaluutena on, ettei vahinkokuvauksesta aina selviä, missä tapaturma on sattunut.

Korona-aika lisäsi etätyössä sattuneita tapaturmia

Vakuutusyhtiöillä on kuitenkin jo tuntumaa siihen, miten etätyön lisääntyminen on vaikuttanut.

Etätyötä koskevien lakisääteisten työtapaturmahakemuksien määrä nousi koronavuonna 2020 yli kaksinkertaiseksi suhteessa edeltäneisiin vuosiin, kertoo työtapaturmavakuuttamisen asiantuntija Lotta Silvennoinen Fenniasta. Myös Pohjola Vakuutuksessa on korona-aikana ollut nähtävissä, että korvaushakemuksia, jotka koskevat etätyöhön liittyviä vahinkotapauksia, on tullut aiempaa enemmän.

Tyypilliset etätyötapaturmat liittyvät työpisteellä liikkumiseen ja kurotteluun, kun ihminen nousee seisomaan ja kompastuu johtoon, kaatuu tuolilta tai kun työväline putoaa. Vahinkoja sattuu myös työvälineitä siirrettäessä tai hakiessa.

Kaikkiaan työtapaturmien määrä on kuitenkin koronavuosien aikana laskenut, koska työmatkaliikkuminen on vähentynyt.

Vapaaehtoinen vakuutus turvaa myös tauolla

Työnantajat ovat ottaneet pakollisen vakuutuksen lisäksi vapaaehtoisia vapaa-ajan vakuutuksia, joista taukoihin ja liikkumiseen liittyviä vahinkoja on voitu korvata. Vapaaehtoisella etätyövakuutuksella vakuutusturva laajenee koskemaan liikkumista kodissa sekä esimerkiksi lapsen vienti- ja hakumatkoja päiväkodista.

– Jos yritys haluaa turvata ainoastaan etätöissä työpäivän aikana sattuvat tapaturmat, on erillinen etätyövakuutus järkevin valinta. Monet yritykset kuitenkin ottavat myös laajemmin työtekijöiden vapaa-aikaa turvaavia vakuutuksia, kertoo Tuomas Seppänen Pohjola Vakuutuksesta.

Vakuutusoikeudesta on vasta yksi etätyötä koskeva ratkaisu

Etätöissä sattuneiden tapaturmien korvaus- ja oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunutta. Siksi vakuutusyhtiöt pyytävät vahinkotapauksissa lausuntoa lain soveltamisesta tapaturma-asiain korvauslautakunnalta ennen päätöstään. Uuden lain mukaisia tulkintaratkaisuja oli saatu vuoden 2020 loppuun mennessä vasta 11. Vuonna 2021 niitä on kertynyt lisää.

Sen sijaan vakuutusoikeus julkaisi toukokuussa vasta ensimmäisen etätyötä koskevan ratkaisunsa. Tässä työtapaturmana korvattavaksi katsottiin tapaturma, joka sattui työntekijän lähtiessä hakemaan latauksessa ollutta työpuhelinta. Etätyöstä työnantajansa kanssa sopinut työntekijä oli lyönyt varpaansa kaapin jalkaan.

Vakuutuslaitos hylkäsi ensin korvaushakemuksen katsoen, että vahinko ei ollut tapahtunut laissa tarkoitetun työnteon yhteydessä vaan muussa kotona tapahtuvassa oheistoiminnassa.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ratkaisi tapauksen työntekijän eduksi. Perustelu oli, että työpuhelimen hakemisen nähtiin liittyvän kiinteästi työtehtävien hoitamiseen.

Edelleen vakuutuslaitos katsoi, että korvaussuoja oli katkennut työntekijän noustessa työpisteeltään ja vaati muutosta päätökseen. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei vakuutusoikeudessa muutettu, vaan valitus hylättiin.

 

Tietoja artikkelia varten antoivat palvelujohtaja Mari Romberg-Kukkonen ja lakimies Teemu Kastula LähiTapiolasta, työtapaturmavakuuttamisen asiantuntija Lotta Silvennoinen Fenniasta, yritysten henkilövakuuttamisesta vastaava Tuomas Seppänen Pohjola Vakuutuksesta sekä viestintäpäällikkö Sanna Sinkkilä Tapaturmavakuutuskeskuksesta.

 

Artikkeli on julkaistu 30.11.2021 yhteistyökumppanimme TTT-lehden sivuilla.